Jotain valmista, jotain sinistä, jotain sotkuista

Etsin tänään kameraa puoli tuntia ennen kuin löysin sen pöydältäni. Nyt ei ole Messy Tuesday, mutta mun huoneessa jokainen päivä on villi, vapaa ja sotkuinen, kuten näkyy.



Viikonloppuna tein rakkaalle pikkuveljelleni ts. henk. koht. valokuvaajalleni pipon. Lanka on Grignascon Tyrolia (60 % virgin wool, 30 % alpakka, 10 % akryyli) ja sitä meni pari metriä vaille koko 100 gramman kerä. Hintaa laatulankapipolle tuli vain kaksi euroa ja sekin veljen piikkiin, jipii alennuslöytöjä. Ns. malli omasta päästä, puikot 4,5 mm KnitPicksit.

Ei hirveesti huvittanut poseerata. Tossa se nyt syö omenaa. :)



Viimeisen parin viikon aikana olen myös kitkuttanut villatakin omasta päästä. Siinä vaiheessa kun mä pääsin kuvattavaksi, oli vaan hämärtynyt niin, että valotusaika venyi ja kamera tärähteli. Tykkään syksystä, mutta tuntuu inhottavalta huomata valon väheneminen. Pari kuukautta vielä, ja täällä on taas mustat aamut ja iltapäivät.

Stressikäyrän nousu näkyy kuvassakin siinä kohtaa, missä pitäis olla kädet. :) Parempia kuvia ja informaatiota luvassa joskus ens viikolla, sillä välin yritän päättää onko tämä kiva ja jos, niin kuins kiva.